Tässä osiossa kerron, mitä yliopisto-opinnot yleisesti ovat minulle opettaneet. Opintoni koostuvat kolmesta kokonaisuudesta: englannin kielen ja kulttuurin pääaineopinnoista, tietojenkäsittelytieteen sivuaineopinnoista (60op) ja aineenopettajan pedagogiset opinnot (60op).
Englannin opintojen ammatillisesti tärkeimpinä sisältöinä pidän
Pedagogisten opintojen tärkeimpiä sisältöjä ovat olleet
Tietojenkäsittelyn opintojen tärkeimpinä sisältöinä pidän
Niin opettajana kuin muunakin ammattilaisena erilaisten ohjelmistojen käytön osaaminen on tärkeää. Olen opintojen aikana käyttänyt laajasti erilaisia ohjelmistoja erilaisiin projekteihin, niin opintoihin liittyviin kuin henkilökohtaisiinkin. Tärkeimmät käyttämäni työkalut ovat varmasti tekoäly (ChatGPT, Copilot. ideointi sekä oman osaamisen kehittäminen), Excel (arviointi, talousosaaminen), Canva (visuaalisten materiaalien luomiseen), erilaiset pelilliset sovellukset (Kahoot, Gimkit,...), Word, Powerpoint, sekä Google Classroom.
Seuraavaksi esittelen tärkeimpiä esseetehtäviä, joita opinnoissani olen tehnyt.
Wohi_Ai Web-ohjelmointikurssilla meidän tuli luoda tekoälybotti, jota käytimme erään ohjelmointityön teossa. Raportissani pohdiskelen tekoälyn hyötyjä ja heikkouksia tällaisessa tehtävässä. Tekoäly auttoi ohjelmoinnissa ja teki siitä nopeampaa. Toisaalta, tekoälyn käyttö vaikutti negatiivisesti omaan oppimiseeni, koska minun ei tarvinnut ymmärtää koodia. Raportissa kuitenkin tuon esille, että jos ohjelmointivaiheessa kirjoittaisi muistiinpanoja eri koodipätkien toiminnasta tai syntaksista, voisi tekoäly parantaa oppimista ja ymmärrystä sekä luotuihin muistiinpanoihin voisi myöhemmin palata tarvittaessa.
Toisen kielenoppiminen Tässä esseessä vertailen ohjattua (instructed) ja luonnollista (naturalistic) oppimista. Ohjattu ja luonnollinen oppiminen johtavat erilaisiin kompetensseihin: ohjattuna opittu tieto on sellaista, joka osataan selittää tarvittaessa (esim. kielioppisääntö), kun taas luonnollinen on lähempänä intuitiota, koska tällainen tieto on sellaista jota oppilas ei välttämättä osaa selittää (esim. tämä verbimuoto vain kuulostaa paremmalta kuin jokin toinen). Opettajien tulisi pyrkiä yhdistelemään näitä, koska kun arvostetaan viestinnällisyyttä, kielioppisääntöjen muistaminen ja valittujen sanojen selittäminen niillä ei ole tärkeää. Toisaalta, välillä kielioppisääntöjen ekplisiittinen opettaminen on tarpeellista.