Tässä reflektoin oppimaani pedagogisissa opinnoissa sekä omaa opettajapersoonaani. Keskustelen myös kehityskohteistani opettajana.
Tärkeimpinä opittuina asioina pidän opettajan työn monipuolisuutta, oppilaiden tarpeiden huomioimista opetuksessa sekä erityisopettajien työnkuvan laajuutta. Pedagogisten opintojen alussa kuvani opettajan työstä oli hyvin puutteellinen. Opintojen aikana tuli hieman yllätyksenä, että opettajien työhön kuuluu näin paljonkin merkitsemistä arkistoon. Opettajat eivät pysty mielestäni riittävästi keskittymään siihen tärkeimpään eli opettamiseen vaan aikaa menee kirjaamiseen. Opettajien laajaan työnkuvaan liittyy vahvasti hyvinvoinnista huolehtiminen. Vaikka oppilaista ja heidän opiskelustaan pitää huolehtia, tulee opettajien huolehtia myös omasta jaksamisestaan työssä. Viimeisessä harjoittelussa hyvinvointiin keskityttiin hyvinvointitehtävän kautta. Tehtävää täyttäessä huomasin, että omaan jaksamiseen vaikutti vahvasti unen ja liikunnan määrä. Tiedän myös, että omalla kohdalla kirjoittaminen auttaa jaksamaan. Siihen on valitettavan vähän aikaa opintojen ohella, mutta työelämässä toivottavasti jatkan tätä harrastusta.
Oppilaiden tarpeiden huomioimiseen tarvitaan moniammatillista, niin koulun sisäisiä kuin tarvittaessa koulun ulkopuolisia ammattilaisia, osaamista. Opintojen aikana osallisuin AVEKKI-koulutukseen (Timo Latsan koulutus), jonka loputtua ymmärsin, mitä kaikkea erityisopettajat tekevät. Opinnoissa erityis pedagogiikasta puhuttiin lähinnä eriytyksen yhteydessä. Erityisopettajat ovat tietysti tärkeitä siinäkin, mutta erityisopettajilla on paljon tietotaitoa myös oppilaiden käsittelystä, mistä aineenopettajatkin voisivat oppia jotain jippoja. Erityispedagogiikka ja eriyttäminen aineenopettajana kiinnostaa, mutta olen myös miettinyt erityisopettajan opintoja. Eriyttämisestä puhuttiin opintojen aikana lähes aina tehtävien eriyttämisenä ja painottaen virallisia diagnooseja.
Eriyttäminen on opetuksessa nykyään tärkeää, koska tasoerot oppilaiden välillä ovat kasvaneet. Eriyttämistä ei tarvita pelkästään maahanmuuttajataustaisten tai vieraskielisten oppilaiden kanssa vaan myös suomea puhuvat kantasuomalaiset tarvitsevat tukea oppimiseen. Kuitenkin tarvittavat tukimuodot saattavat vaihdella näiden ryhmien välillä. Suomalainen voi tarvita enemmän tukea koululaisen taitojen harjoitteluun, kun taas maahanmuuttajataustainen voi tarvita enemmän tukea suomen kielen heikon osaamisen takia.
Opintojen alkupuolella kirjoitin ensimmäisen harjoittelun lopputehtävässä kouluissa lisääntyneestä laitteiden käytöstä oppitunneilla. Olin huolestunut siitä, että laitteita käytetään liikaa eikä niiden käyttöä perustella pedagogian kautta. Hieman kärkkäästi olin sanonut, että "elektroniikan käyttöä [tulisi] vähentää minimiin koulussa, koska oppilaat ovat ison osan vapaa-ajastaan ruutujen ääressä." Kuitenkin, tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu EdTech voi parantaa oppilaiden tuloksia esimerkiksi matematiikassa ja ongelmanratkaisussa (Christakis & Hale 550). Teknologian tuoma pelillisyys tai mahdollisuus kokeiluun voi myös lisätä oppilaan motivaatiota opiskeluun, joten kaikkea teknologiaa ja kaikkea sen käyttöä ei tule laittaa samaan kategoriaan.
Portfolion etusivuLähteet
Christakis, D. A., & Hale, L. (2025). Handbook of Children and Screens : Digital Media, Development, and Well-Being from Birth Through Adolescence (1st ed. 2025.). Springer Nature Switzerland. https://doi.org/10.1007/978-3-031-69362-5